Tuossa juuri kotiuduimme eläinlääkäriltä. Vinka sai ekat rokotukset. Eläinlääkärin mielestä hieno ja avoin pentu, rohkea ja rauhallinen. (No olihan se neiti siellä rauhallinen, niin jännä paikka...)Mutta kotiin päästyämme meno oli villiä, kun piti Nerolle kertoa jännästä uudesta kokemuksesta riekkuen, hyppien, pomppien ja kiljahdellen.

Vinka ei huomannut koko rokotusta, nopsasti vain piikki niskaan, neiti katseli vain mun sormia sen aikaa. Antoi kiltisti lääkärisedän kopeloida ja katsoa hampaatkin. Pöydällä seisominenkin oli kivaa, ei pelottanut yhtään ja sieltä pöydältä näki hyvin, ihan eri tavalla kuin lattian rajasta. Lääkärillä kävi monta muutakin koiraa ja niitä olisi kovasti pitänyt päästä moikkaamaan. Vinka piti sellaista yninää, kun ei päässyt toista koiraa nuuhkimaan vaan piti vain istua paikallaan ja odottaa vuoroa lääkärin vastaanotolle.

Lääkärisetä sanoi, että Vinkan pitää nyt tarkkailla vähän painoaan, ettei ala tulla liikaa. Hyvin syönyt pentu, ei nyt varsinaisesti lihava, mutta ei nyt ainakaan saa annoksia suurentaa, ettei paino liian nopeaa nouse ja kasvu kiihdy.